Kehitysvammaisuus

MITÄ ON KEHITYSVAMMA?

Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Pelkästään fyysisesti poikkeava ihminen ei siis ole kehitysvammainen. Suomessa on arviolta noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää.

Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille.

Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut.

Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.

Edelleenkin kehitysvammaiset ihmiset kohtaavat yhteiskunnassamme monenlaisia ennakkoluuloja. Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön. Yksilöllinen, tarpeenmukainen tuki auttaa kehitysvammaista ihmistä elämään hyvää, hänelle luontaista itsenäistä elämää.

Kehitysvammadiagnoosilla on aiemmin viitattu nykyistä paljon laajempaan joukkoon ihmisiä. Lääketieteen edistyessä myös diagnostiikka on monimuotoistunut. Diagnooseja annetaan nyt aiempaa hitaammin ja niiden muoto on eriytyneempi. Kehitysvammadiagnoosin tilalle, mutta myös sen rinnalle on tullut muita määritteitä. Henkilöllä saattaa olla useita diagnooseja, joista yksi on kehitysvamma, oppimisvaikeus tai muu hahmottamisen ja oppimisen vaikeuteen viittaava diagnoosinimitys. Joskus lapsen diagnoosiksi jää epämääräinen "laaja-alaiset neurologiset kehityksen vaikeudet". Yhteistä näille diagnooseille on se, että ne viittaavat ennen aikuisikää havaittuihin ymmärtämiseen, oppimiseen ja arjen toimintoihin liittyvään tuen tarpeeseen.

ME ITSE RY:N JULKILAUSUMA

Meille kehitysvammaisille ihmisille kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin ihmisille. Meillä on oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa. Keskeinen ihmisoikeus on tulla ymmärretyksi. Useat meistä tarvitsevat tukea tullakseen ymmärretyksi. Meidän täytyy saada myös tietoa ymmärrettävällä kielellä. Tuen saaminen ei voi perustua kuntien määrärahoihin vaan meidän tarpeisiimme.

LÄHTEET JA NETTILINKIT JOISTA LÖYTÄÄ LISÄTIETOA KEHITYSVAMMAISUUDESTA;

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry www.t ukiliitto.fi

Kehitysvammaliitto www.kehitysvammaliitto.fi

Verneri - kehitysvamma-alan tietopalvelu www.verneri.net

Norio-keskus: Diagnoosikohtaista tietoa: https://www.norio-keskus.fi/tietoa/diagnoosikohtaista-tietoa.html

Papunet - selkeää ja esteetöntä kommunikointia www.papunet.net

Me Itse ry http://www.kvtl.fi/fi/me-itse/etusivu/